Vielä muutama vuosi sitten Marko Latvalan yritys kuljetti käteistä 20 auton voimin liikepankkeihin, kauppoihin ja käteisautomaatteihin eri puolille Suomea. Sitten liiketoiminta romahti.
Nyt yrityksen liikevaihdosta on jäljellä enää murto-osa. Arvokuljetuksia Latvala ajaa enää pienimuotoisesti ”rakkaudesta lajiin”. Elanto tulee pääasiassa muualta, kuten turvallisuusalan töistä.
Romahdus on seurausta käteisen rahahuollon palveluiden keskittymisestä. Yle kertoi perjantaina, kuinka Suomeen on muodostumassa käteismonopoli. Näin on käynyt jo osassa Euroopan maita.
Myös Latvala pitää käteismonopolin muodostumista Suomessa väistämättömänä.
Toimittaja Oskari Räisänen kertoo videolla, miten käteinen Suomessa liikkuu ja mitä rahahuollolla tarkoitetaan.
Kun käteistä ei käytetä, ala keskittyy
Rahahuollon palveluiden keskittyminen on seurausta siitä, että käteistä käytetään Suomessa yhä vähemmän.
Nykyisin käteistä liikuttavat Suomessa pääosin ruotsalaiskonserni Loomis sekä norjalaistaustainen Nokas. Näiden lisäksi laskentakeskuksia ylläpitää SOK:n tytäryhtiö Reila.
Marko Latvalaan alan keskittyminen vaikutti siten, ettei hänen yrityksellään ollut enää mahdollisuutta vastata käteiskuljetusten kilpailutuksiin.
Lopulta hän jäi ulos suuresta arvokuljetusverkostosta.
– Meidän olisi pitänyt tehdä arvokuljetuksia myös Pohjois-Suomeen. Lopulta emme lähteneet kilpailutukseen edes mukaan, sillä Loomiksella oli siellä jo valmiit reititykset Automatian avulla. He pystyivät kilpailemaan hinnalla aggressiivisesti.
Latvala uskoo, että Loomis pystyi tarjoamaan kuljetuspalveluita halvemmalla siksi, että kuljetusten mahdolliset tappiot on voitu kuitata muista liiketoiminnan alueista, kuten rahankäsittelystä laskentakeskuksissa. Niitä Latvalalla ei ollut tarjota.
Loomis Suomen toimitusjohtaja Harri Veijola pitää väitettä omituisena. Hän ei allekirjoita sitä lainkaan.
– Asiakkaille annetut tarjoukset lasketaan aina läpi kustannusten kautta ja jokaisen tarjouksen pitää olla yhtiölle kannattava. Markkinan alihinnoittelu on lyhytnäköistä ja johtaa ennen pitkää koko alan ja samalla myös yhtiön kannattavuuden laskuun, Veijola kirjoittaa Ylelle sähköpostitse.
Loomis osti Otto-automaatit omistavan taustayhtiön, Automatian, kolmelta suurelta pankilta vuonna 2020.
Loomis Automatialla on Suomessa yli 1 500 Otto-automaattia. Loomis Suomi oy tekee arvokuljetuksia ja rahan käsittelyä laskentakeskuksissa eri puolilla Suomea.
Ruotsissa monopolia ryhdytään purkamaan
Ruotsissa käteisen valtakunnallisia arvokuljetuksia ja rahankäsittelyä on tehnyt neljän vuoden ajan vain yksi yritys, Tukholman pörssiin listattu Loomis.
Nyt paikallinen pankkiautomaattiyhtiö Bankomat ryhtyy purkamaan monopolia. Se tähtää aloittavansa rahankäsittelyn ja arvokuljetukset omiin koneisiinsa ensi kesällä.
Yhtiö on perustellut päätöstään sillä, että kaupallisten toimijoiden kannustimet käteispalveluiden tuottamiseen heikkenevät, kun käteisen käyttö vähenee. Tuottamalla rahahuollon palvelut itse Bankomat haluaa varmistaa käteispalveluiden saatavuuden tulevaisuudessa.
Suomessa rahahuollon markkina on kiistatta kallellaan Loomikselle.
Loomiksen Harri Veijola sanoi Ylelle aiemmin sähköpostitse, ettei monopoli ole Loomiksen aktiivinen tavoite. Hän ei usko monopolin muodostuvan ainakaan lyhyellä aikavälillä.
Kun käteisen käyttö vähenee, sen käsittelyn ja kuljettamisen yksikkökustannukset kasvavat. Veijola pitää isompana ongelmana sitä, miten käteisen kannattavuus maksutapana voidaan säilyttää.