Suomalaiset käyttävät nykyisin niin vähän käteistä, että pian sen pyörittämisestä vastaa vain yksi firma.
Näin arvioivat Ylen haastattelemat asiantuntijat. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomeen syntyisi käteismonopoli.
Suomessa liikkuvan käteisen rahan kuljetuksesta, käsittelystä, laskennasta ja käteisautomaattijakelusta vastaa nyt kolme yhtiötä: ruotsalaiskonserni Loomis, norjalaisomisteinen Nokas ja SOK:n tytäryhtiö Reila.
Käteisen käytön vähennyttyä vaarana on, että rahahuolto on yhden yhtiön käsissä, sanoo Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Simo Hiilamo.
Näin on käynyt jo osassa Eurooppaa. Esimerkiksi Ruotsissa rahankäsittelyä ja arvokuljetuksia on tuottanut neljän vuoden ajan vain Loomis.
SOK:n maksamisen palveluiden johtaja Kai Lindström pitää monopolin muodostumista jopa todennäköisenä.
Jos näin käy, se voisi näkyä jokaisen kuluttajan kukkarossa, hän arvioi. Lindström toimii myös Kaupan liiton maksuvälinevaliokunnan puheenjohtajana.
Yrityksille ja kaupoille neuvotteluvoiman heikkeneminen käteishuollon palveluissa tarkoittaa sitä, että kustannukset nousevat.
– Käsittelyn kustannukset on lopulta laitettava tuotteiden ja palveluiden hintoihin, Lindström sanoo.
Kolmen kauppa
Jotta käteisellä voi maksaa Suomen perimmäisimmässäkin kolkassa, tarvitaan rahahuoltoa. Se tarkoittaa rahan käsittelyä, tarkastusta, laskentaa sekä kuljetuksia.
Käteisen liikuttaminen ja automaattijakelu Suomessa jakautuu nyt käytännössä Loomiksen ja Nokaksen välille. Käteisen laskentakeskuksia ylläpitää niiden lisäksi myös Reila.
Kuluttajalle rahahuolto näkyy ennen kaikkea käteisautomaatteina.
Niiden määrässä Loomis on jo ylivoimainen. Sen Otto-automaatteja on Suomessa yli 1 500.
Pian Loomiksen ote monopolista vahvistuu automaattien osalta. Kuun loppuun mennessä kaikki S-Ryhmän kaupoissa olevat 500 Nokaksen Nosto-automaattia poistuvat ja niiden tilalle tuodaan 450 Otto-automaattia.
Muutos vie valtaosan Nokaksen automaattiverkostosta. Tällä hetkellä sillä on verkkosivujensa mukaan enää noin sata automaattia käytössä.
Merkkejä jo vuosien takaa
Rahahuollon markkina on riippuvainen siitä, kuinka paljon käteistä käytetään. Kun käteisen käyttö on vähentynyt Suomessa 2000-luvulla merkittävästi, se näkyy palveluiden keskittymisenä.
Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Kun Loomis osti vuonna 2020 Otto-käteisautomaatit omistavan taustayhtiön Nordealta, OP:lta ja Danske Bankilta, kauppa päätyi KKV:n tarkasteluun.
Kaupassa Loomikselle siirtyi keskeinen osa Suomen käteisrahahuollon infraa käteisautomaattiverkostoineen. Virasto katsoi, että yrityskauppa voisi johtaa silloisen Avarn Cash Solutionsin (nykyisin Nokas) poissulkemiseen markkinoilta, sillä se teki alihankkijana rahahuoltoa käteisautomaatteihin.
KKV hyväksyi lopulta kaupan tietyin ehdoin, joihin Loomis sitoutui määräajaksi. Yksi ehdoista suojeli silloisen Avarnin asemaa alihankkijana.
Nokas Finlandin toimitusjohtaja Anssi Kuusisto pitää kauppaa yhtenä käteisrahahuollon merkittävimmistä tapahtumista Suomessa.
– Tänä päivänä Suomi on poikkeuksellinen maa, jossa pankeilla ei ole enää ainuttakaan omaa käteisautomaattia.
Ensi vuonna ehtojen määräaika päättyy. Se tietää mahdollisesti palveluiden keskittymistä edelleen ja merkittävää jalansijan menetystä Nokakselle.
KKV:n ekonomisti Aapo Aaltio tosin arvelee, että vaikka Loomikselle asetetuilla ehdoilla pystyttiin torjumaan yrityskaupasta kilpailulle aiheutuneet suorat haitalliset vaikutukset, se ei poistanut perimmäistä ongelmaa, eli käteisen vähenevää käyttöä.
Näin yhtiöt vastaavat
Loomis Suomen toimitusjohtaja Harri Veijola ei usko monopolin muodostumiseen ainakaan lyhyellä aikavälillä.
Se ei ole myöskään Loomiksen aktiivinen tavoite.
– Tosiasia on, että käteisen käyttö yhteiskunnassa koko ajan vähenee. Kun kaikkien toimijoiden volyymi pienenee, markkinassa menestyvät ne, jotka ovat joustavia ja kykenevät tehostamaan toimintaansa.
Monopolisoitumisen sijaan Veijolasta suurempi ongelma on se, miten rahahuoltoyhtiöt pystyvät pitämään käteisen kannattavana maksuvälineenä tulevaisuudessakin.
Nokaksen Anssi Kuusisto uskoo, että monopoli voisi johtaa automaattien määrän supistumiseen ja siten siihen, että käteistä olisi huonommin saatavilla.
– Nokas tekee osaltaan kaiken mahdollisen, etteivät markkinat ajaudu monopoliin.
Palveluiden keskittymisen on noteerannut myös Suomen Pankki.
Se käy keskustelua muiden keskuspankkien kanssa monopolin vaikutuksista. Monopolin negatiiviset vaikutukset eivät ole olleet niissä ilmeisiä, sanoo maksujärjestelmät-osaston osastopäällikkö Päivi Heikkinen.
Heikkisen mukaan kilpailun säilyminen alalla on toivottavaa. Suomen Pankille oleellisinta silti on, että suomalaisilla säilyy riittävät mahdollisuudet käteisen käyttöön kaikkialla Suomessa.
– Se tarkoittaa, että täytyy olla riittävästi kohtuullisella etäisyydellä olevia käteisen nostopisteitä. Ja mahdollisuus riittävän monessa arjen kannalta oleellisessa palvelussa maksaa käteisellä.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.