Työpaikka Suomessa voi maksaa vietnamilaiselle hoitajalle tuhansia euroja.
Ylen haastattelema hoitaja Thuy Nguyen kertoo, että Pirkanmaan Ruovedelle ja Virroille saapuneet hoitajat ovat maksaneet kukin 155 miljoonaa Vietnamin dongia eli noin 6 000 euroa vietnamilaiselle yritykselle, että he ovat päässeet töihin Suomeen.
Nguyen sanoo käyttäneensä maksuun vuosien säästönsä.
Hoitaja kertoo, että summasta vajaat tuhat euroa hänen piti maksaa siksi, että hän sitoutuisi työskentelemään vähintään kaksi vuotta samalla suomalaisella työnantajalla. Jos hän lopettaa työt ennen tätä, hän ei saa näitäkään rahoja takaisin.
Yle ei ole nähnyt Nguyenin ja vietnamilaisen yrityksen välistä sopimusta. Hoitaja siteerasi sopimusta, mutta ei halunnut lähettää sitä, koska sopimus kieltää tämän.
Nguyen sai tietää mahdollisuudesta lähteä Suomeen töihin vietnamilaisen sanomalehden Thanh Niênin nettijutusta vuonna 2022.
Virroille ja Ruovedelle saapui viime vuonna 20 vietnamilaista hoitajaa. He työskentelevät hoiva-avustajina ja kouluttautuvat oppisopimuksella lähihoitajiksi.
Lait eroavat toisistaan
Joissakin maissa työntekijöiden maksamat rekrytointimaksut ovat laillisia ja yleinen käytäntö.
Nguyenkaan ei näe maksuissa mitään väärää. Hänen mukaansa kaikki menee Vietnamin lakien mukaan.
Suomen laki kieltää työnvälitysmaksujen perimisen työntekijältä. Ministeriöiden viime vuonna julkaisemien vastuullisuussuositusten mukaan rekrytointimaksua ei pitäisi periä myöskään ulkomailla Suomeen tulevilta työntekijöiltä. Vastuullisesti toimivan työnantajan täytyisi maksaa työnvälityksen kustannukset.
Pahimmassa tapauksessa työntekijältä perittävät suuret summat voivat altistaa hänet hyväksikäytölle.
Työnantaja kuuli tuhansista euroista vasta nyt
Vietnamilaisten hoitajien työnantajan Keiturin Soten toimitusjohtaja Kari Nuuttila sanoo, että hän kuulee tuhansien eurojen maksusta ensimmäistä kertaa.
– Olemme pyrkineet koko ajan toimimaan Suomen ja Vietnamin lakien mukaan.
Sen Nuuttila sanoo tienneensä, että hoitajat ovat maksaneet esimerkiksi Vietnamissa järjestettyyn koulutukseen liittyviä asumiskustannuksia.
– Eihän Keiturin Soten tehtävä ole kenenkään vuokria ja muita maksaa.
Yritys: Kyse ei työnvälityspalkkiosta
Vietnamilaisten rekrytointiin ja koulutukseen liittyviä asioita hoiti Keiturin Soten tilauksesta suomalainen työnvälitysyritys Greenfivi. Sen yhteistyökumppani Vietnamissa on paikallinen Vconnect.
Vconnectin toimitusjohtaja pahoitteli osaavansa vain vähän englantia ja pyysi ottamaan yhteyttä Greenfiviin.
Greenfivin toimitusjohtaja Antti Rantakokko sanoo, että hoitajat maksavat vietnamilaiselle yritykselle korvauksen erilaisista kustannuksista. Rantakokon mukaan korvaus perustuu Vietnamin lakiin eikä se ole työnvälityspalkkio.
Rantakokko sanoo, että työntekijät maksavat kahden vuoden aikana yhteensä kahden kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen eli kuukauden palkan verran yhtä vuotta kohti.
Toimitusjohtajan mukaan hoitajien maksama korvaus kattaa koulutuksen aikaisen asumisen vietnamilaisella kampuksella, ruokailun, lentoliput Suomeen, oleskeluluvan sekä pienen alkurahan Suomessa.
Puolen vuoden koulutuksen Vietnamissa toteutti Greenfivin suomalainen sopimuskumppani Sedu Education. Hoitajat opiskelivat muun muassa suomen kieltä. Koulutus oli työntekijöille maksuton.
Ylen haastatteleman Nguyenin kertomasta vajaan tuhannen euron sitoutumisrahasta Rantakokolla tai Nuuttilalla ei ollut tietoa.
Ministeriö ei kerro, tiesikö maksuista
Nuuttila ja Rantakokko kertovat, että he keskustelivat rekrytoinnista muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kanssa. Heidän mukaansa ministeriöllä ei ollut siitä mitään huomautettavaa.
TEMin johtava asiantuntija Katri Niskanen ei kommentoi, tiesikö ministeriö etukäteen vietnamilaisilta hoitajilta vaadituista maksuista.
Hän sanoo, että ministeriö ei arvioi yksittäiseen rekrytointiin liittyvän toiminnan eettisyyttä, koska sillä ei ole toimivaltaa sellaiseen.
– Siksi se, mitä tietoa meillä on ollut tästä yksittäisestä tapauksesta, ei ole sinällään merkityksellistä.
Suomalaisten viranomaisten keinot puuttua toisessa maassa tapahtuviin mahdollisiin epäasiallisiin maksuihin ovat ylipäätään rajalliset. Niskasen mukaan työnantajat vastaavat siitä, että heidän rekrytointiprosessinsa on Suomen lainsäädännön mukainen.
Migri kiinnostuu isoista summista
Myöskään Maahanmuuttovirasto ei tarkastele työnvälitysyritysten toimintaa, kertoo ylitarkastaja, tulosalueen johtajan sijainen Katja Tavi. Virasto myöntää Suomeen ulkomailta tulevien työntekijöiden oleskeluluvat.
Tavi ei ota kantaa yksittäisiä hakemuksia koskeviin asioihin.
Jos oleskelulupaprosessissa käy ilmi, että työntekijä olisi maksanut suuria summia, Migri arvioi, voiko lupaa työnantajalle myöntää.
– Arvioimme, voiko kyseessä olla esimerkiksi työperäistä hyväksikäyttöä ja työnantajan maahantulosäännösten kiertämistä, Tavi sanoo.
TEMin Katri Niskanen sanoo heidän olevan yleisellä tasolla hyvin tietoisia siitä, että esimerkiksi Vietnamissa peritään yleisesti rekrytointimaksuja.
– Tämä pätee yleisenä sääntönä moniin niistä maista, joista toivotaan Suomeenkin rekrytoitavan paljon työntekijöitä. Tämä on selvästi haaste, johon pitää pystyä vastaamaan myös valtion toimenpitein.
Kiellettyjen rekrytointimaksujen piiriin ei kuulu esimerkiksi oleskeluluvan käsittelymaksu.
Velkaantuminen lisää hyväksikäytön riskiä
Jos käy ilmi, että hoitaja on maksanut tuhansia euroja päästäkseen Suomeen, Niskasen mukaan vastuullisen työnantajan hälytyskellojen pitäisi soida. Silloin pitää tutkia tarkkaan, mitä hoitaja on rahalla saanut ja onko hän joutunut ottamaan velkaa maksua varten.
Velkaantuminen lisää hyväksikäytön riskiä.
– Henkilö ei pääse omilleen, vaan joutuu maksamaan isoja summia kotimaahan. Pahimmillaan tilanteet voivat olla tosi hurjia ja kurjia näiden henkilöiden osalta, Niskanen sanoo.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi pyrkii lisäämään ulkomaisten työntekijöiden rekrytointia EU- ja ETA-maiden lisäksi erityisesti neljästä maasta: Intiasta, Filippiineiltä, Brasiliasta ja Vietnamista.
Niskasen mukaan valtion tavoitteena on auttaa työnantajia löytämään näistä maista eettisesti kestävästi toimivia yhteistyökumppaneita.
Keiturin Soten toimitusjohtaja Kari Nuuttila sanoo, että johtopäätösten tekemiseksi hänen pitäisi nähdä laskelmat siitä, mitä hoitajat ovat maksaneet. Suomalainen työnantaja ei kuitenkaan voi mennä tutkimaan toisessa maassa tehtyjä sopimuksia.
Sairaanhoitaja Thuy Nguyen sanoo olevansa tällä hetkellä tyytyväinen kaikkeen ja yrittävänsä sopeutua uuteen ympäristöön.