hankala
 |
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]hankala (10) (komparatiivi hankalampi, superlatiivi hankalin) (taivutus)
- vaikea, työläs, vaativa
- Kuuma sää ja hankala maasto vaikeuttivat sammutustöitä. (yle.fi)
- (henkilöstä) itsepäinen, riidanhaluinen
- Kuinka hankala asiakas tulee kohdata?
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhɑŋ.kɑ.lɑ/
- tavutus: han‧ka‧la
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]2. itsepäinen, riidanhaluinen
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Vastakohdat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: hankaluus
- verbit: hankaloittaa, hankaloitua
Aiheesta muualla
[muokkaa]- hankala Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004